*

Vihreä järjestöaktiivi Pohjois-Helsingin Vihreät ry:n perustajajäsen ja taloudenhoitaja, Helsingin Seniorisäätiön hallituksen varajäsen, Vihreitten työelämäryhmän ja oikeuspoliittisen työryhmän jäsen

Kumpikin on väärin, sekä kaikkiin että ei kehenkään luottaminen

Utrumque vitium est, nulli credere et omnibus, Publilius Syrus kirjoitti jo parituhatta vuotta sitten. Tämä ikivanha elämänohje muistui mieleeni tällä viikolla kahdesti, sekä sosiaalilautakunnan ensimmäisen aikuispalvelujaoston kokouksessa tiistaina että torstaina käräjäoikeuden istunnossa. Kokemukset entisestä työvoimatoimikunnasta yhdeksän vuoden ajalta, lautamiestehtävästä pian päättyvältä kaudelta (pääsin kyllä jatkamaan ensi nelivuotiskaudeksi) ja nyt vuoden alusta toimeentulotukijaostosta ovat avanneet näkökulman yhteiskuntamme ikävimpiin puoliin ja samalla vakuuttaneet minut siitä, että hyvinvointivaltio - tai sen rippeet, kuten jotkut tokaisevat - kannattaa säilyttää sekä inhimillisyyden että yhteiskunnan turvallisuuden takia. Kriminologian tutkimustulokset osoittavat Pohjoismaitten olevan maailman maista turvallisimpia, ja hyvinvointivaltion perusajatus jokaisen oikeudesta välttämättömään toimeentuloon, jota toimeentulotuki viimesijaisena muotona edustaa, on ollut olennaisesti vaikuttamassa tähän turvallisuuteen.

Kaikki kolme luottamustehtävääni edellyttävät (tv-toimikunnan osalta edellytti) vaitioloa yksityistapauksista virkamiehen rikosoikeudellisen vastuun nojalla, joten voin puuttua vain yleiseen tasoon ja pääpiirteisiin. Nyt uuden taantuman aikana työttömyysturva on taas tärkeämpi. Työvoimakoulutuksesta on puhuttu paljon, ja minullekin on tullut käsitys, että siinä on paljon valinnan ja korjaamisen varaa: puheet "päivähoitokursseista" eivät ole aiheettomia, mutta toisaalta tarjolla on varsinkin akateemisille erinomaistakin koulutusta. Kun koulutusta ostetaan monenkirjavilta tarjoajilta merkittävillä eurosummilla, koulutuksen tuloksia tulisi seurata nykyistä paremmin.

Ensi viikon keskiviikkona kokoontuu uusi työelämätoimikunta, joka on tavallaan työvoimatoimikunnan perillinen, mutta tarkoitettu laajemmaksi ja paljon harvemmin kokoontuvaksi neuvottelevaksi elimeksi, jonka erillinen suppea jaosto käsittelee vielä muutamia työttömyysturva-asioita. Olen te-toimikunnassa AKAVAa edustava varajäsen ja odotan kiinnostuneena ensimmäistä kokoustamme.

Alussa ja otsikossa mainitsemaani luottamukseen ja epäilyyn: toivon, etteivät ykkösjaoston kokouksessa esille tulevat epäilyttäviltä ja perusteettomilta vaikuttavat muutoksenhaut, selittelyt ja ontuvat perustelut estä huomaamasta todella apua tarvitsevien hätää. Tuomioistuimessa ja esitutkinnassa epäillyllä ei ole totuudessapysymisvelvollisuutta. Rikosoikeudessa ja oikeuskäytännössä tunnetaan "järkevän epäilyksen" käsite; sosiaaliturvaa hallintomenettelyssä käsiteltäessä jaostolla on harkintavaltaa enemmän kuin tiukasti lakisidonnaisessa rikosprosessissa, ja sitä on käytettävä oikeudenmukaisesti.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Markus Räsänen (nimimerkki)

Valvooko kukaan tai mikään sosiaalitoimen harkintaan pohjautuvien päätösten asiallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja puolueettomuutta?
Siis muut kuin he itse, kuten yleensä monissa instansseissa tapa on.

Toimituksen poiminnat