*

Vihreä järjestöaktiivi Pohjois-Helsingin Vihreät ry:n perustajajäsen ja taloudenhoitaja, Helsingin Seniorisäätiön hallituksen varajäsen, Vihreitten työelämäryhmän ja oikeuspoliittisen työryhmän jäsen

Kolmanneksi viimeinen sosiaalilautakunnan jaoston kokous

Viikko sitten torstaina oli sosiaalilautakunnan ensimmäisen aikuispalvelujen muutoksenhakujaoston kokous - tämän jälkeen niitä on tänä vuonna ja tällä valtuustokaudella enää kaksi. Ensi vuonnahan pääkaupungissa aloittavat uusi yhdistetty sosiaali- ja terveyslautakunta, vastaava virasto sekä varhaiskasvatusvirasto ja -lautakunta; uudistuksen myötä pitkä ja kankea jaoston nimi siirtyy historiaan, kun tilalle tulee yksinkertaisesti vain (samoin ainoastaan toimeentulotuen oikaisuvaatimuksia käsittelevä) ensimmäinen jaosto. Jaostojen lukumäärä vähenee kolmeen: toinen jaosto käsittelee kaikki muut sosiaaliturvan yksilölliset oikaisuvaatimukset (ja eräät tahdosta riippumattomaan hoitoon liittyvät asiat) sekä ruotsinkielinen jaosto kaikki ruotsinkieliset oikaisuvaatimukset. "Varhaiskasvatus" tarkoittaa käytännössä lasten päivähoitoa. Uuden yhdistetyn "superlautakunnan" talousarvio on selvästi yli kaksi miljardia euroa, joten pelättävissä voi olla, että jotkut ns. urapoliitikot hakeutuvat siihen vallan toivossa, vaikkeivät olisi soster-asioista kovinkaan kiinnostuneita. Eräitä näkemyksiä aihepiiristä on esittänyt THL:n Anu Muuri.

Näin neljän vuoden jakson pian päättyessä hiukan laajempaakin katsausta. Yleensä yhdessä kokouksessa on n. 45...55 tapausta, joskus on ollut enemmänkin, harvoin vähemmän. Kokoukset kestävät puolisentoista tuntia (viime kokous tunnin ja 13 min), mutta tärkeintä onkin aineistoon tutustuminen etukäteen AHJO-järjestelmän kautta (tai nelivuotiskauden alussa postiluukusta rämähti paksu esityslista liitteineen) ja kysymysten esittäminen etukäteen AHJOon taikka sähköpostitse esittelijälle ja valmistelijalle. AHJO oli aluksi melko kankea, eikä se vieläkään mikään joustavan ja käyttäjäystävällisen järjestelmän perikuva ole, vaikka alkaahan sen käyttö jo sujua rutiinilla.

Eräät asiat toistuvat usein: 1) Opiskelijat eivät haluaisi hakea opintotukeen kuuluvaa opintolainaa. Kunnat ovat tässä suhteessa erilaisia, mutta Helsingin linja, että opintolaina on ensin nostettava, on kestänyt hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa. 2) Jotkut tuntuvat hakevan muutosta "periaatteesta"; toisaalta on muistettava, että toimeentulotuen varassa elävälle parikymmentä euroa on suhteessa suuri summa. 3) Kokoomuslaiset jäsenet ovat tiukempia kuin Vihreitten ja Vasemmistoliiton edustajat.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat