*

Vihreä järjestöaktiivi Pohjois-Helsingin Vihreät ry:n perustajajäsen ja taloudenhoitaja, Helsingin Seniorisäätiön hallituksen varajäsen, Vihreitten työelämäryhmän ja oikeuspoliittisen työryhmän jäsen

Kokemuksia sosiaalilautakunnan muutoksenhakujaostosta kevätkaudelta

Helsingin sosiaalilautakunnan ensimmäinen aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto - hankala nimi ei ole minun keksimäni! - piti seitsemännen ja samalla kuluvan kevätkauden viimeisen kokouksensa torstaina. Toimeentulotuki on ollut julkisuudessa syystäkin esillä mm. sen kasvaneen tarpeen ja jaostomme puheenjohtajan, Kokoomuksen Jaana Pelkosen lausunnon johdosta. Tulkoon tässä yhteydessä mainituksi, että annan täyden tunnustukseni Jaana P:lle yhteistyökyvystä ja tasapuolisesta puheenjohdosta; kokoomuslainen ajatusmaailma on sitten taas asia erikseen.

Jaostossamme on kokoomuslaisen puheenjohtajan lisäksi toinen saman puolueen jäsen, kaksi meitä vihreitä, sosiaalidemokraatti (vpj.), vasemmistoliittolainen ja perussuomalainen; varajäsen on aina samasta puolueesta kuin varsinainenkin. Jaoston käsittelemät yksilövalitukset on lailla säädetty salassa pidettäviksi, mutta yleisellä tasolla ja nimiä mainitsematta voi toki jotakin kertoa. Torstaina jaosto äänesti tt-tuen myöntämisestä kahdessa tapauksessa, joissa molemmissa muutoksenesittäjä oli Vihreistä: edellisessä tapauksessa hakijalle myönteinen kanta voitti 5 - 2 ja jälkimmäisessä 4 - 3 (esittelijä ilmoitti jälkimmäisessä eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan merkittäväksi). Äänestäminen ei toki ole itsetarkoitus - varsinkaan, kun hakijalle ei kuulemma mene tietoa äänestyksistä - mutta ei sitä pidä karttaakaan. Se, että poliitikot tarvittaessa päättävät toisin kuin virkamies esittää, on demokratian kulmakiviä ja osoitus järjestelmän toimivuudesta: kumileimasimeksi ei pidä alistua. Virkamiehen oikeastaan kuuluukin olla varovaisempi... Ei muuten ollut mikään yllätys, että kummassakin äänestyksessä kokoomuslaiset olivat hakijalle kielteisellä kannalla.

Torstaina ratkaistavia oikaisuvaatimuksia oli 60, samoin torstaina 28. toukokuuta ja sitä edellisessä kokouksessa 55, eikä määrä liene ainakaan vähenemässä. Toimeentulotuen hakijoiksi on laman myötä tullut aikaisemmin varsin hyvässäkin asemassa olleita kaupunkilaisia, jotka ovat uuden tilanteensa vuoksi suorastaan (uus)avuttomia tai ainakin hämmennyksissään: kuinka tässä näin saattoikaan käydä? Moni lienee joutunut tarkistamaan kantaansa siinä, etteivät työttömyyskassat olekaan turhia, ja että kenties siihen ammattiliittoon olisi sittenkin kannattanut kuulua, kun sieltä olisi saanut oikeusapuakin irtisanomisasioissa... Vanha totuus on sekin, että tarpeeksi korkealta vapaasti pudotessan voi loukkaantua ja jopa kuolla, kun taas sen sijaan hyppy rahilta alas lattialle on yleensä vain pieni tömähdys.

Seuraava jaoston kokous on elokuun puolessa välissä, mutta siihen menee jaostovarajäseneni, sillä harmittavasti samaan aikaan on Rovaniemellä sosiaali- ja terveysturvan päivät. Syyskaudesta onkin sitten tulossa tiukka tässä taloudellisessa tilanteessa... Edessämme on mielenkiintoisia aikoja, joihin kaikkien kunnallispolitiikassa mukana olevien on syytä varautua.

Vielä lisäys sosiaalijohtaja Voutilaisen huonekaluhankinnoista on puhuttu paljon, ja minäkin olen saanut pari tiedustelua asiasta. Yksilömuutoksenhakuja käsittelevä jaosto ei kuitenkaan käsittele näitä asioita, vaan ne kuuluvat varsinaiselle lautakunnalle, jossa on hyvä Vihreä edustus.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän marihuusko kuva
Mari Huusko

Luulen kyllä, että pääsette siellä muutoksenhakujaostossa aika vähällä, koska ainakin yrittäjät ajetaan niin loppuun, etteivät he enää jaksa edes yrittää pitää puoliaan. Lounais-Suomessa Yrittäjien tukiverkko ja erityisesti Markku Wuoti tekevät erinomaista työtä auttaakseen näitä väliinputoajia, mutta Helsingissä yrittäjäyhdistys tuntuu vasta käynnistelevän jotain toimintaa.

Yksittäisistä tapauksista saisi jo aika mittavan raportin. Ehkä saatte osan näistä vielä kesälomakauden jälkeen pöydällenne, kuten sosiaalityöntekijän kehotuksen hakea sairauslomaa, jotta toimintansa lopettanut yrittäjä saisi edes jotain tuloja. Tai sen, että sos.tnt maksaa lopulta asiakkaan yhden kuukauden vuokran - tosin väärältä kuukaudelta, vaikka hänellä on ollut tilanneselvitys esitettynä niin kirjallisesti kuin kahden henkilön kertomana suullisestikin.

Tuorein suru-uutinen tutusta ihmisestä, joka ei enää jaksanut, tuli kaksi viikkoa sitten.

Käyttäjän jjmarjanen kuva
Jari J. Marjanen

Kiitokset Marjo Huuskolle kommenteista. Kysymys ei suinkaan ole siitä, että haluaisimme selvitä mahdollisimman vähällä.

Haluaisin kuitenkin muistuttaa toimeentulotuen olevan viimesijainen etuus, joka on tarkoitettu elämästä selviämiseen, kun muita eli ensisijaisempia tuloja ei ole. Kun joudumme ratkaisemaan, saako joku todella varaton muutaman kympin matkakorttiin, niin tuntuu jotenkin kummalliselta, että hyviä palkka- tai yritystuloja nauttinut on kohta nämä tulonsa menetettyään hakemassa toimeentulotukea, vaikka esim. asuu yhä tilavassa omistamassaan omakotitalossa, jonka neliömäärä asukasta kohden ylittää selvästi tukinormit. Toki on ikävää joutua myymään kotinsa, mutta pienempään ja hiukan vaatimattomampaan omistus- tai vuokra-asuntoon siirtymällä saisi hyvän voiton eikä tt-tuen tarvetta olisi pitkään aikaan.

Sosiaalihuollon asiakkaina on paljon asunnottomia, jotka voivat vain uneksia kelpo asunnosta - puhumattakaan, että se voisi olla heidän omistamansa. Tietysti esim. yrittäjä on voinut joutua asettamaan omaisuuttaan pankkivelkansa vakuudeksi, vaikka laina olisikin osake- tai muun yhtiön nimissä.

Käyttäjän marihuusko kuva
Mari Huusko

Hyvä Jari,

puhumme ilmeisesti kahdesta aivan eri yrittäjätyypistä. Nämä, joita minä kohtaan, eivät todellakaan ole nauttineet hyviä palkka- tai yritystuloja. Puhun yksityisyrittäjistä, joiden liikevoitto on ollut 8500-15000/vuosi; jotka ovat myyneet omaa osaamistaan (luovan alan yrittäjät, tietointensiivisen alan yrittäjät) eivätkä koskaan ole ehtineet edes hankkia omistusasuntoa.

Jos mielikuva yrittäjästä on todellakin tuollainen laajemminkin (yrittäjä = edellisten vuosien ajan hyviä palkkatuloja nauttinut omistusasunnossa asuva ja ilmeisesti hienolla autolla ajava), niin meillä yrittäjäyhdistyksissä on vielä todella paljon töitä tehtävänä. Otan tämän huomioon, koska näen että silloin myös me olemme joko epäonnistuneet työssämme tai ainakin se on pahasti kesken.

Ulkomuistista sanoisin, että 97 % Suomen yrittäjistä on pk-yrittäjiä. Näistä vielä valtaosa mikroyrittäjiä. Siis käytännössä esimerkiksi vuokratuolilla kampaamossa toimivia kampaajia, tai edellä mainittuja luovien tai tietointensiivisten alojen palveluntarjoajia, jotka ovat valinneet toiminimen freelancerina toimimisen sijaan, koska asiakkaat maksavat mieluummin yritykselle kuin verokortilla. Jos nämä rinnastetaan keskisuuriin yrittäjiin, joilla usein on se ok-talo ja isot tulot edellisiltä vuosilta, niin metsään mennään. Suomen Yhteiskunnalliset Yrittäjät ry:n kokouksessa olemmekin pohtineet, kuinka luoda jokin välimuoto palkkatyön (freelancerina toimimisen) ja yrittäjyyden välille. Osuuskunta on tällä hetkellä yksi vaihtoehto.

Mutta kiitos, vastauksesi valaisi minulle paljon ihmisten ajatusmaailmasta suhteessa nimikkeeseen "yrittäjä".

Käyttäjän jjmarjanen kuva
Jari J. Marjanen

Hyvä Mari/Marjo (olemme muistaakseni tavanneetkin ohimennen eräässä AKAVA Uudenmaan tilaisuudessa), en toki halunnutkaan yleistää mainitsemaani tapausta, mutta laki velvoittaa minua kirjoittamaan verhotusti, jottei tapausta voitaisi tunnistaa. Olin yhdeksän vuotta työvoimatoimikunnassa ja sinä aikana tuli kyllä vastaan hyvin monenlaista yrittäjää, tulotkin saattoivat vaihdella muutamasta kesäkauden satasesta yli neljäänkymmeneentuhanteen euroon kuukaudessa. Tunnen muuten itsekin useita pienyrittäjäkääntäjiä.

On olemassa pakkoyrittäjyyttäkin, vaikkei esim. työvoimatoimisto periaatteessa määräkään ketään ryhtymään yrittäjäksi. Oma mielipiteeni on, että kampaamon vuokratuoliyrittäjä on käytännössä työläinen, joka vain joutuu itse hoitamaan kirjanpitonsa ja maksamaan yrittäjäeläkettä. Lakikin tuntee palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän nimityksen. Valitettavasti taitaa juuri edustamasi Kokoomus olla tällaiseen yrittämiseen kannustamassa - "kannustaminen" tarkoittaa alun perin kannusten iskemistä hevosen kylkeen, mikä tuottaa kipua.

Osuuskunnat ovat yksi mahdollisuus, mutta työttömyysturvalaki edellyttää vähintään seitsemää jäsentä, eikä välttämättä sellaista määrää aina löydy - ja sitten vielä hallituksen pj:lle ei työttömyysturvaa heru. Olisin kiinnostunut tietämään aiheesta lisää!

Tuollainen välimuoto olisi kyllä hyvä, mutta millainen se voisi olla?

Toimituksen poiminnat